Faniklubit Euroopassa ovat paljon enemmän kuin vain ottelupäivien kokoontumisia—ne toimivat aktiivisina sosiaalisina keskuksina, jotka määrittelevät kriketin aluetasolla. Monet näistä yhteisöistä alkoivat pienimuotoisesti, esimerkiksi WhatsApp-ryhminä tai pubitapaamisina maailmanmestaruuskisojen aikaan. Sittemmin ne ovat kehittyneet järjestäytyneiksi klubeiksi, jotka julkaisevat uutiskirjeitä, järjestävät fantasiakrikettiliigoja ja osallistuvat hyväntekeväisyystempauksiin. Näiden ruohonjuuritason verkostojen ansiosta kriketti pysyy osana ihmisten arkea eikä rajoitu vain suuriin turnauksiin. Faniklubien toiminta tarjoaa matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia uusille harrastajille ja vahvistaa sidettä satunnaisiin katsojiin. Usein klubeissa järjestetään myös pelaajien tapaamisia, sääntötietoutta edistäviä iltoja ja jopa pienimuotoisia turnauksia. Näin yhteisöt eivät ainoastaan seuraa peliä, vaan elävät sitä yhdessä. Faniklubien kautta syntyy jatkuvuutta ja kriketti ankkuroituu paikalliseen elämäntapaan.
Yksi syy siihen, miksi faniklubit ovat menestyneet Euroopassa, liittyy niiden kykyyn yhdistää kriketti kulttuuriseen ilmaisuun. Monikulttuurisissa kaupungeissa kuten Brysselissä tai Wienissä ottelukatsomoihin yhdistyy eri kulttuurien ruokaa, elävää musiikkia ja jopa kielikohtaisia tietovisoja. Näistä tapahtumista muodostuu paitsi urheilukokemuksia, myös kulttuurien kohtaamispaikkoja. Faniklubit tekevät usein yhteistyötä koulujen, nuorisotalojen tai pakolaiskeskusten kanssa, tehden kriketistä yhteisön yhdistäjän ja yhteenkuuluvuuden symbolin. Laji ei ole enää vain kilpailullinen, vaan se toimii siltana erilaisten taustojen ja elämäntapojen välillä. Tämä yhdistelmä mahdollistaa sen, että kriketti puhuttelee yhä laajempaa yleisöä. Tapahtumissa puhutaan useita kieliä ja jaetaan erilaisia näkemyksiä pelistä. Näin syntyy yhteinen identiteetti, jossa kriketti ei ole vain peli vaan yhteinen tarina. Usein myös perheet osallistuvat yhdessä, jolloin lapset tutustuvat lajiin jo varhain positiivisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä.
Aktiiviset fanikunnat vaikuttavat yhä enemmän siihen, miten kriketti esitetään mediassa ja miten sitä rahoitetaan. Lähetysyhtiöt huomioivat sosiaalisen median vireen, ja otteluita näytetään todennäköisemmin, jos fanien aktiivisuus näkyy. Joissain tapauksissa faniklubit tekevät yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa sponsorointia varten: pubit voivat tarjota tiloja vierasotteluiden katsomiseen tai sponsoroida fanituotteita. Digitaalisen näkyvyyden kasvaessa faniklubien vaikutusvalta kasvaa, ja yritykset alkavat nähdä ne uskottavina yhteistyökumppaneina. Fanien intohimo ei ole enää pelkkä tunne—se on muuttunut taloudelliseksi ja maineelliseksi voimavaraksi. Tämä on tärkeää lajin kasvulle Euroopassa, jossa näkyvyys on usein rajallista. Kun faniklubien toiminta tuottaa sisältöä, näkyvyyttä ja tapahtumia, se tuo kriketille lisää jalansijaa myös median ja markkinoinnin näkökulmasta. Tällaiset verkostot toimivat siltana yleisön ja virallisten lajiorganisaatioiden välillä.